TERAPIAA

Siitä asti kun sairaalasta kotiuduttiin on musta tuntunut että kaipaan jotain mielekästä tekemistä josta ei tarvitse turhaan stressata. Olen siis ihanan, pienen, rauhallisen 3,5viikkoisen pojan äiti. Blogin pitäminen tuntui ajatuksena hyvältä terapialta tähän kaaoksen, itkun ja puklun keskelle. Vaikka meitä on siunattu ihan täydellisellä ja oikeesti tosi rauhallisella pienellä pojalla, tarviin silti välillä jotain "omaa" tekemistä. Mä olen tottunut aika vaihtelevaan arkeen opiskelujen ja yrityksen takia joten kotona hengailu voi välillä tuntua hieman raskaalta. Ja tottakai vauvankin kanssa voi tehdä vaikka mitä! Ja en siis tosiaankaan vielä ole ehtinyt kyllästyä reilussa kolmessa viikossa vauva-arkeen. Kyse ei ole siitä.. Haluan ennaltaehkäistä oman mahdollisen laiskistumiseni vauvavuoden aikana ja hyvä tapa siihen on päästä purkamaan omia arjen ongelmia ja ajatuksia.

Olen 22-vuotias nainen, avovaimo, opiskelija, yrittäjä ja äiti. Vaikka saattaa kuulostaa hyvinkin hektiseltä elämältä, yritän ottaa mahdollisimman rennosti. Asun Turussa mieheni, poikani ja koirani kanssa vuokra kaksiossa joka uuden tulokkaan jäljiltä tuntuu ihan liian ahtaalta. Rakastan shoppailla kirpputoreilla, selata Pinterestiä(HAH!), nukkua ja syödä. Ja tietysti rakastan viettää aikaa mun ihanan perheeni kanssa!

Mulla ei ole mitään tiettyä linjaa mitä tässä blogissa aijon seurata. Kirjoittelen mun arjesta ja ajatuksista, katsotaan mihin se johtaa. Yritän parhaani mukaan visualisoida tekstejä kuvilla jotta mulle jää hyvät muistot vauva-ajasta.

Meidän myttymme päivän ikäisenä





0 kommenttia:

Lähetä kommentti